torstai 8. elokuuta 2013

Katkeraan loppuun asti.

Ystävät

Ystävä, on sun elämän tärkeimpiä ihmisiä. Oon henkilökohtasesti sitä mieltä, ettei kukaan selviä ilman niitä. Ystävät mulle, on niinkun ilmaa mun keuhkoissa. Ilman niitä tapahtuu huonoja asioita. Ja kuten edellisessä tekstissä totesin, ei ollu hirveen kaukana.
Mutta se oli sillon kun luulin olevani yksin. En pysty tarpeeks painottaan tai kertoon, kuinka tärkeitä ootte mulle. Yhessä kohassa luulin hukanneeni teiät, mutta kuten aina kun etsii jotain tärkeetä, olitte suoraan mun nenän alla. En vaan huomannu teitä.
 Mun kesäni paras päivä on tähän mennessä ollu se, kun tulin kotiin töistä ja näin teijät ekaa kertaa piiitkään aikaan. Meinasin ratketa onnesta. Olin odottanu sitä päivää, kun kuuta nousevaa ja ensimmäisen kerran elämässäni tajusin, kuinka hienoo on nähdä ihmisiä joita on oikeesti kaivannu.
Oon oppinu nauttiin, joka ikisestä sekunnista jonka vietän teiän kanssa, koska ne on korvaamattomia. Kukaan ei tuu tarjoon mulle enään takasin kun ne on mennyt. Aioin nauttia niistä niin kauan, että te seisotte mun haudalla,



Bob Marley joskus sano "The truth is, everybody is going to hurt you. You just need to find ones worth suffering for". 
Mää oon ainaki löytäny ne ihmiset joiden takia oon valmis kärsimään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti